Perusmaksun käyttöönotto ja suuruus

Perusmaksun käyttöönotto ja suuruus?

Yksityistielain 65 §:n mukaan kokouskutsussa täytyy mainita ne tienpitoa koskevat merkittävät asiat, joita kokouksessa aiotaan käsitellä. Ylimääräisen kokouksen kokouskutsussa on mainittava kaikki ne asiat, joita varten kokous koolle kutsutaan.

Merkittäviä asioita ovat ainakin lain 64 §:ssä luetellut, tiekunnan kokouksessa päätettäväksi säädetyt asiat. Näitä ovat muun muassa tieyksikköjen ja käyttömaksujen määräämisperusteista sekä niiden määräämisestä ja muuttamisesta päättäminen. Myös maksuunpanoluettelon vahvistaminen sisältyy tietysti tähän luetteloon. Muita merkittäviä asioita ovat esimerkiksi tiekuntien yhdistämisen hakemisesta päättäminen tai siihen liittyvän lausunnon antaminen taikka tien parantamishankkeen ja suunnittelun käynnistäminen.

Perusmaksussa ei ole kysymys tieyksikköjen muuttamisesta. Perusmaksun käyttöönotto vaikuttaa ainoastaan tieyksikön hintaan. Yleensä hinta alenee, kun hallintokulut katetaan perusmaksulla. Voidaanko tieyksikön hintaa muuttaa nähtävillä olleesta maksuunpanoluettelosta poiketen? Kyllä voidaan. Tästä on olemassa peräti korkeimman oikeuden ennakkopäätös (joskin äänestyspäätös 3-2) vuodelta 1983.

Edellä olevasta pyörittelystä voisi äkkiä vetää sellaisen johtopäätöksen, että perusmaksun käyttöönotosta voidaan päättää kokouksessa, vaikka asiasta ei olisi ollut mainintaa kokouskutsussa eikä ehdotusta maksuunpanoluettelossa. On kuitenkin muistettava, että mainittu ennakkopäätös koskee "tieyksikköä vastaavaa tiemaksua". Itse perusmaksusta ei ole tiedossani ennakkopäätöksiä.

Siispä on turvallista tulla sellaiseen johtopäätökseen, että perusmaksun käyttöönotto on sen kokoluokan asia, että siitä pitää olla maininta kokouskutsussa tai vähintäänkin ehdotus maksuunpanoluettelossa. Vain tällöin tieosakkailla on mahdollisuus lain 68 §:n tarkoittamalla tavalla "tehdä luetteloa vastaan muistutuksensa".

Jos asia tulee ilman etukäteismainintoja vain kokouksessa esille ja perusmaksun käyttöönotosta tehdään päätös, on suositeltavaa ottaa perusmaksu käyttöön vasta seuraavan vuoden maksuunpanoluetteloa laadittaessa ja vahvistettaessa. Ei siis heti saman tien.

Perusmaksun suuruudesta ei ole säännöksiä. Lain 23 §:n mukaan kaikille tieosakkaille samansuuruisella perusmaksulla saa kattaa tiekunnan hallintoasioiden hoitamisesta aiheutuvat välittömät kulut. Lain perustelutekstissä tällaisina kuluina luetellaan tiekunnan kokouskustannukset kuulutuksineen ja tiekunnan kirjanpito. Luetteloon voi lisätä muun muassa hoitokunnan tai toimitsijamiehen ja tilintarkastajien palkkiot, tieisännöitsijän hallintoasioiden hoitoon liittyvät palkkiot sekä pankkikulut. Perusmaksun suuruus saadaan jakamalla nämä hallintokulut tieosakkaiden määrällä.

Perusmaksulla katetaan säännölliset hallintokulut. Kertaluontoisia menoja varten - tieyksikkölaskelman laatiminen, tietoimitus, asianajopalkkiot, tms. – varoja ei mielestäni saa koota perusmaksulla, vaan ne on katettava tieyksiköiden perusteella.

Tiekunnille tehtyjen kyselyjen perusteella perusmaksun suuruus näyttää vaihtelevan välillä 1 - 35 euroa. Keskimääräinen perusmaksu on 9 euroa. Suuri perusmaksu saattaa hyvinkin olla perusteltu, mutta herättää kyllä heti kysymyksen, katetaanko sillä muutakin kuin hallintokuluja.

Perusmaksu on kyselyjen käytössä noin puolella tiekunnista. Määrä on kasvussa, moni tiekunta ilmoittaa ottavansa perusmaksun käyttöön myöhemmin. Osalle tiekuntia koko asia on edelleen niin vieras, että perusmaksun suuruutta kysyttäessä vastaukseksi saadaan tieyksikön hinta. Ja löytyypä vielä tiekuntia, joilla on käytössä lainvastainen minimimaksu.
Tie ja Liikenne 7-8/2004 – Yksityistietolaari