Kokouksen päätösvaltaisuus

Kokouksen päätösvaltaisuus?

Tämä lienee useimmin kysytty yksityistiekysymys. Varmaa vastausta siihen ei kuitenkaan ole voitu antaa. Yksityistielaissa ei ole säännöstä päätösvaltaisuudesta. Asiaa ei ole myöskään Korkeimmassa oikeudessa asti mitattu, joten pitävää ennakkopäätöstä ei ole. Yksityistielakia parhaillaan uudistava työryhmä varmaankin ottaa tämän asian esille, jotta pitkään jatkuneesta epätietoisuudesta päästään. Siihen saakka täytyy pärjätä niillä tulkinnoilla, joita kirjallisuudesta löytyy. Seuraavassa asiaa on tarkasteltu sen kiinnostavuuden takia vähän perusteellisemmin.

Ensinnäkin yksityistielain 64 §:ssä todetaan, että tieosakkaat päättävät asioista tiekunnan kokouksessa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että osakkaita on oltava läsnä tai edustettuina enemmän kuin yksi. Edelleen lain 66 §:stä löytyy säännös kokouspöytäkirjasta. Sen mukaan kokouksen puheenjohtajan ja kahden kokouksessa valitun pöytäkirjan tarkastajan tulee allekirjoittaa pöytäkirja. Tällä perusteella on yleisesti katsottu, että osallistujia tulisi olla vähintään kolme.

Kokouksen puheenjohtajaksi ja myös pöytäkirjan tarkastajaksi voidaan valita muukin kuin tieosakas. Edellä esitetyn tarkastelun perusteella tieosakkaita tulee siis olla läsnä tai edustettuna vähintään kaksi, ja kaiken kaikkiaan osallistujia tulee olla vähintään kolme. Oikealta vastaukselta siis kuulostaa se, että kaksikin tieosakasta voi laillisesti pitää kokouksen, jos he löytävät jostain kolmannen henkilön puheenjohtajaksi tai toiseksi pöytäkirjan tarkastajaksi. Jos tieosakkaalla on valtakirja toiselta osakkaalta, täytyy hänen löytää kokoukseen kaksi ulkopuolista toimihenkilöä.

Kysyjän tapauksessa valtakirjoilla ei ole merkitystä kokouksen päätösvaltaisuuden kannalta. Toimitsijamies ei tietenkään voi valita itseään puheenjohtajaksi ja sen lisäksi valtakirjoilla myös pöytäkirjan tarkastajiksi. Tarkastajien täytyy olla henkilökohtaisesti läsnä.

Yhdistyslaissa todetaan, että kokous voi itsekin - samassa tai myöhemmässä kokouksessa - tarkastaa pöytäkirjan ilman tarkastajien valintaa. Yksityistielaissa ei ainakaan toistaiseksi tällaista säännöstä ole. Tällainen säännös saattaisikin mahdollistaa kahdelle tieosakkaalle laillisen kokouksen pitämisen. Ja voitaneen tulkita, että silloin vähintään yhdellä valtakirjalla varustettu tieosakaskin voisi pitää kokouksen yksinkin.

Joskus - ehkä juuri tässä kysyjänkin tapauksessa - saattaa vastaan tulla tilanne, että tiekunnan kokouksen on pakko saada aikaan päätös, mutta osallistujia on vain yksi tai kaksi eikä ulkopuolisiakaan juuri siihen hätään löydy. Avustuksiin liittyvät määräajat ovat yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta, jolloin ei ole mahdollisuutta uuden kokouksen koollekutsumiseen. Parempi lienee, että toimitsijamies hoitaa taloudellisesti merkittävät avustusasiat kuntoon ja oikaisee vähän kokousmenettelyjen suhteen.

Käytännön ohjeeksi voidaan siis antaa, että pakottavissa tapauksissa tehdään tarvittavat päätökset, vaikka päätösvaltaisuus olisikin kyseenalainen. Pöytäkirjan tarkastaminen ja kiireettömät asiat voidaan jättää seuraavaan kokoukseen.

Olisiko kysyjän tapauksessa tehdyt päätökset saanut kumoon valitusteitse? Tämä riippuu varmaankin hyvin paljon päätöksistä itsestään. Päätöksien tulee tietysti olla lain mukaisia, kenenkään oikeutta ei saa loukata, ja osakkaita on kohdeltava tasapuolisesti. Jos nämä ehdot täyttyvät, saattaisi kunnan tielautakunta valitusviranomaisena kokouksen päätösvaltaisuuden puuttumisesta huolimatta pitää tehdyt päätökset voimassa.
Tie ja Liikenne 11/1998 – Yksityistietolaari